Ympäristö
Ympäristövaikutusten arviointi
Ennen CNGR Finland Oy:n perustamista toukokuussa 2022, Suomen Malmijalostus aloitti ympäristövaikutusarvioinnin (YVA) yhdessä konsulttiyhtiöiden kanssa. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan hankkeisiin, joilla todennäköisesti on merkittäviä ympäristövaikutuksia (YVA-laki 252/2017).
YVA on kaksivaiheinen prosessi, jossa ensin hankkeesta vastaava taho laatii arviointiohjelman, jossa esitetään hankkeen toteuttamisvaihtoehdot ja ympäristövaikutusten selvittäminen hankkeessa. Seuraavassa vaiheessa hankkeesta vastaava taho kokoaa selvityksistä saadun tiedon arviointiselostukseen. Selostuksessa kuvataan hankkeen eri vaihtoehtojen merkittävät ympäristövaikutukset ja niiden lieventämiskeinot.
Vaihtoehdossa VE1 tarkasteltiin pCAM- ja CAM-tehtaiden sijoittumista Kotkan Keltakallion alueelle. Vaihtoehdossa VE2 tarkasteltiin pCAM-tehtaan sijoittumista Haminan Hillonkylään ja CAM-tehtaan sijoittumista Kotkan Keltakallion alueelle. Lisäksi jo ennen ympäristövaikutusten arviointia kartoitettiin useita eri tehdaspaikkakuntia, joiden perusteella YVA-vaihtoehdot on valittu.
Viranomainen totesi, että arviointiselostus on laadittu arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon pohjalta, selostus täyttää YVA-lain 19 §:n ja YVA-asetuksen 4 §:n arviointiselostuksen sisältövaatimukset, on laadultaan riittävä eikä yhteysviranomaisella ole tältä osin huomautettavaa.
Tällä hetkellä CNGR Finland Oy kehittää hanketta eteenpäin ja etsii ratkaisuja, jotka täyttävät sekä laadulliset, ympäristö- että taloudelliset kriteerit matkalla kohti vihreää siirtymää. Tarkoituksena on jättää ympäristölupahakemus viranomaisille vuodenvaihteen 22-23 ympärillä.
YVA-selostuksen mukaan hankkeen vaikutusten ei arvioida heikentävän yhdenkään ekologisen tilan laatutekijän tilaa tai estävän hyvän ekologisen tilan saavuttamista vaikutusalueen vesimuodostumissa.
Ympäristövaikutusten arviointi – yleisimmät huolenaiheet TOP 4
1
Viranomaisten ja lähiasukkaiden huoli on mahdollisissa prosessin jätevesipäästöissä. Erityisesti on seurattava, nouseeko meriveden suolapitoisuus syvänteissä suhteessa ympäröiviin alueisiin, koska suolainen vesi on painavampaa.
Suolapitoisuuden nousua tullaan seuraamaan kuukausittain jo ennen toiminnan aloittamista ja mikäli toiminnan aikana suolapitoisuuden nousua havaitaan, tarvittaessa purkuputken suun sijaintia voidaan vaihtaa.
CNGR Finland Oy onkin etsinyt taloudellisesti soveltuvaa ratkaisua prosessiveden ainakin osittain suljetun kierron toteuttamiseksi natriumsulfaatin osalta.
2
Toinen huoli koskee puhdistettujen jätevesien typpipäästöjen vaikutuksia. Suurimman tuotantovaihtoehdon osalta (typpikuorma 47t/a) typpipäästöä pidettiin arvioitua haitallisempana, samoin nikkeli- ja suolapäästöä.
CNGR Finland Oy kierrättää jätevesien sisältämää typpeä prosessissa ja pyrkii puhdistamaan vesiä edelleen typpipäästöistä pienemmälle kuormitustasolle.
Ennen suurimpaan tuotantovaihtoehtoon siirryttäessä (120 000 t/a) pyritään löytämään toteuttamiskelpoinen ratkaisu, jossa huomioidaan myös puhdistuksen ympäristövaikutukset pCAM-tuotannon päästövaikutusten lisäksi.
3
YVA-selostuksen päätelmissä todettiin myös, että korkeimmalla kuormitusasteella jätevesien yhteisvaikutuksista voi olla huomattavaa haittaa kalastolle ja kalastukselle (etenkin alueen madekannalle).
Hankkeen edetessä tulee tehdä kalataloudellinen haitta-arvio ja esitys mahdollisen kalataloudellisen haitan estämisestä ja kompensoimisesta. Tätä on ryhdytty myös jo selvittämään nyt ympäristöluvitusvaiheessa, vaikka tähtäimessä ei ole vielä maksimikapasiteetti.
4
pCAM-tuotannosta aiheutuva liukoisen ammoniumtyppikuormituksen vaikutus rannikkovesien rehevöitymiseen ja yhdessä lämpimien ja suolapitoisten prosessivesien kanssa myös vaikutus pohjanläheisten vesikerrosten hapen kulumiseen on tunnistettu. Mahdollinen happivajeen kehittyminen voi lisätä fosforin sisäistä kuormitusta. Kotkan–Haminan rannikkovyöhyke on muutoinkin herkkä rehevöitymiselle mm. sisäsaaristoalueella olevien pohjakynnysten takia ja alueella on aiemmin esiintynyt ajoittaisia happiongelmia.
Tästä syystä CNGR Finland on tarkentanut päästövaikutusten epävarmuuksia mittauksilla ja etsinyt parempaa purkupistettä lisämallinnusten avulla.
